Suomen menestyksekkäimmät yhdistetyn kilpailijat

Vaikka mäkihyppy onkin enemmän suomalaisia suosinut laji, myös yhdistetyssä tunnetaan monia menestyneitä suomalaisia. Tässä esittelemme heistä muutamia:

Heikki Hasu – viljelijä, hiihtäjä-hyppääjä ja kansanedustaja

Heikki Vihtori Hasu on vuonna 1926 Sippolassa syntynyt suomalainen yhdistetyn hiihdon urheilija, joka on jo päättänyt uransa vuosia sitten. Urheilu-uransa jälkeen maanviljelijätaustainen Hasu tunnettiin myös Maalaisliiton kansanedustajana vuosina 1962-1967 sekä Keskustan kansanedustajana vuosina 1967-1970.

Palataksemme Hasun aktiiviuran aikoihin, on pidettävä mielessä, että Hasu on ensimmäinen suomalainen, joka on voittanut yhdistetyssä olympialaisissa kultaa kaksi kertaa. Voitto tuli vuosina 1948 sekä 1952. Sittemmin Hasu on voittanut myös maailmanmestaruuden vuonna 1950 sekä lukuisia hopeamitaleja. Näiden lisäksi plakkarissaan Hasulla on viisi voittoa Salpausselän kisoista vuosilta 1948, 1949 sekä 1951-1953 sekä Holmenkollen-mitali vuodelta 1952. Urallaan Hasu edusti Myllykosken Kilpa-Veikkoja.

Hasun mieleenpainuvin suoritus lienee vuoden 1948 olympialaisissa, joissa Hasun voitto oli jo lähes varmaa toisen hyppykierroksen jälkeen. Hypyt olivat 57, 61,5 ja 64 metriä ja tyylipisteitä mies sai noin 16. Hiihto-osuudessa mies oli ylivoimaisesti nopein verrattuna muihin. Harmillisesti hiihto-osuudessa Hasu tuli neljänneksi, ja hopealle jäänyt Martti Huhtala sijoittui hiihdossa vasta kymmenenneksi.

Hasu on voittanut myös Suomen ainoan MM-kullan yhdistetyssä vuonna 1950 Rumfordin kisoissa. Hasu oli myös mukana hiihdon viestissä, jossa Suomi pääsi hopealle. Samalla kaudella Hasu saavutti Holmenkollenin 18 kilometrin hiihdon toisen sijoituksen. Näiden suoritusten perusteella mies valittiin vuoden urheilijaksi vuonna 1950 ja hänelle myönnettiin menestyksellisestä urheilu-urasta Pro Urheilu-tunnustuspalkinto.

Samppa Lajunen – maailmancupin valtias

Samppa Kalevi Lajunen on vuonna 1979 syntynyt suomalainen, joka oli ensimmäinen sinivalkoinen yhdistetyn maailmancupin voittaja. Mies on myös ainoa, joka on voittanut samoissa, vuonna 2002 Salt Lake Cityssä järjestetyissä olympiakisoissa kolme kultamitalia.

Miehen suoritukset eivät suinkaan pääty tähän, vaan Lajunen on myös joukkuekilpailun maailmanmestari vuodelta 1999. Lisäksi Lajunen on voittanut maailmancupin yhteensä kaksi kertaa vuosina 1997 ja 2000 sekä joukkuemaailmanmestaruuden vuonna 1999. Mies nimettiin Vuoden urheilijaksi vuonna 2002. Lajunen oli kaikkien aikojen nuorin maailmancupin voittaja vuonna 1997 pokaalin voittaessaan.

Ensimmäisen henkilökohtaisen pokaalinsa Lajunen voitti vuonna 1998 Maganon olympialaisissa. Samoissa olympialaisissa hän voitti joukkuekilpailusta hopeaa. Lisäksi mies voitti Ramsaun MM-kisoissa hopeaa normaalikilpailussa vuonna 1999 ja kultaa joukkuekisassa. Samalla kaudella hän nappasi kotiin kultaa nuorten MM-kisoista.

Nyt 38-vuotias Lajunen lopetti yhdistetyn uransa 24-vuotiaana vuonna 2004 ja urheilu-uran päätyttyä Lajunen opiskeli Jyväskylän yliopistossa, josta hän valmistui vuonna 2007. Nykyisin hän omistaa Oy Samppa Lajunen Ltd:n ja on tehnyt sen sekä setänsä omistaman pääomasijoitusyhtiö Jarmo Lajunen Oy:n kautta kiinteistö- ja arvopaperikauppoja. Lajunen on myös oman yhtiönsä, Samla Capitalia:n osaomistaja sekä omistaa osan Peloton Urheilukauppa Oy:stä.

Fanien pettymykseksi Lajunen on pysytellyt erittäin visusti poissa julkisuudesta urheilu-uransa jäljiltä, eikä halua puhua hiihtourastaan koskaan missään haastatteluissa tai muissa julkisuuden tilaisuuksissa.

Hannu Manninen – periksi antamaton yhdistetyn urheilija

Vuonna 1978 syntynyt Hannu Manninen on suomalainen yhdistetyn urheilija, joka edelleen urheilee kisoissa. Hän edustaa Ounasvaaran hiihtoseuraa ja kuuluu Suomen yhdistetyn maajoukkueeseen. Hiihto kulkee Mannisten perheessä suvussa, sillä Mannisen sisko, Pirjo Muranen, on myös urheilija ja maastohiihdon kolminkertainen maailmanmestari. Lisäksi Hannun isoveli Kari on kisannut yhdistetyssä.

Sisaruskatraan kuukuisin tähti Hannu on valittu neljä kertaa Lapin parhaaksi urheilijaksi Lapin urheilutoimittajakerhon puolesta vuosina 1997, 2004, 2007 ja 2010. Arvostettu titteli annettiin syystä, sillä Hannu Manninen on voittanut yhdistetyn maailmancupin neljä kertaa peräkkäin kausilla 2003-2004, 2004-2005, 2005-2006 sekä 2006-2007. Yhteensä Mannisella on takanaan 191 maailmancupin osakilpailua, mikä on enemmän kuin yhdelläkään yhdistetyn urheilijalla. Manninen on kisannut myös maastohiihdossa ja sprinttihiihtokisoissa hyvällä menestyksellä.

Manninen ilmoitti lopettavansa uransa vuonna 2008 ja aikoi keskittyä opiskeluihinsa lentäjäkoulussa Suomen Ilmailuopistossa. Lopetuspäätöstä juhlistettiin ja Manninen palkittiin urastaan vuoden 2008 urheilugaalassa. Seuraavana syksynä vuonna 2009 Manninen kuitenkin ilmoitti jälleen palaavansa kilpauralleen, ja ensimmäisissä paluukisoissaan vuonna 2009 hän sijoittui toiseksi ja voitti kisojen seuraavana päivänä.

Toisen kerran Mannisen ura loppui lopulta kesällä 2011, jolloin mies halusi keskittyä perhe-elämään ja liikelentäjän uraansa. Tämäkään ei kuitenkaan ollut lopullinen loppu, sillä Manninen palasi jälleen uralle vuonna 2016 yhdistetyn SM-kisoissa Taivalkoskella. Syksyllä hän vahvisti kisaavansa myös seuraavalla kaudella. Tällä hetkellä Manninen aikoo kisata ainakin vielä vuoden 2018 talviolympialaisissa.

Anssi Koivuranta – sivuun terveysongelmien vuoksi

Anssi Einar Koivuranta on vuonna 1988 syntynyt, tällä hetkellä uransa lopettanut yhdistetyn urheilija sekä mäkihyppääjä. Koivurannan seurana oli Kuusamon Erä-Veikot, ja vaikka Koivuranta oli pitkään erittäin menestyksekäs urheilija, vuonna 2010 hän kärsi kovasta ylikunto-ongelmasta. Syyksi paljastui mykoplasmabakteeri, joka esti miehen kuntoilun ja kestävyysharjoittelun. Tästä syystä loppukesästä hän hyppäsi pelkästään mäkeä eikä osallistunut yhdistettyyn sinä vuonna.

Yhdistetyn kannattajat kaipaavat Koivurantaa – olihan Koivuranta yhdistetyssä maailmanmestari, maailmacupin voittaja sekä olympiamitalisti. Mies on sijoittunut maailmancupissa 25 kertaa kolmen parhaan joukkoon ja voittanut jopa seitsemän kertaa. Lisäksi Koivuranta on ainoa ja ensimmäinen, joka on yltänyt maailmancupin osakilpailuvoittoon sekä yhdistetyssä että mäkihypyssä. Koivurannan urasta voit lukea tarkemmin täältä.