Mäkihyppääminen kesällä

Mäkihyppy on vahvasti talveen painottuva kilpailulaji. Maailman Cup järjestetään aina joulun molemmin puolin. Kilpailu voi vuodesta riippuen alkaa jo marraskuussa, toisinaan vasta joulukuun alussa. Kisakausi kestää helmikuun loppuun tai maaliskuun alkuun.

Äkkiä voisi myös ajatella, että harjoittelukausikin on samanmittainen, kuin kisakausi. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa!

Talvinen vauhdikas kilpaurheilu

Mäkihypyssä lasketaan suksilla korkeasta ja jyrkästä mäestä tarkoituksena hypätä mahdollisimman pitkälle ja tyylikkäästi. Tuomarit antavat pisteitä hyppääjien suorituksesta, johon siis vaikuttaa esimerkiksi hypyn pituus, lennon hallinta ja alastulon tyylikkyys. Pisteiden perusteella kilpailijat voidaan asettaa paremmuusjärjestykseen.

Vauhti mäkeä laskettaessa kohoaa korkeisiin lukemiin. Talvisessa ulkoilmalajissa sääolosuhteet vaikuttavat suuresti kisojen ja yksittäisten suoritusten onnistumiseen. Esimerkiksi kova tuuli saattaa suunnasta riippuen joko lyhentää tai pidentää hyppyä. Räntäsade taas tekee laduista nihkeät, sankka lumisadekin häiritsee. Onnistuneeseen hyppyyn vaaditaan siis usein optimaalisia sääolosuhteita.

Hyppymäessä olevat ladut ovat kuitenkin usein tuettu muullakin materiaalilla, kuin vain tampatulla lumella. Monissa hyppyrimäissä on nykyisin asennettuna ylämäessä teräsprofiilirakenteet ja alaosassa muovitus. Näin ollen mäkeä voidaan hypätä myös silloin, kun lunta ei ole.

Monipuolista harjoittelua ympäri vuoden

Mäkihyppäämiseen kuuluu kuitenkin monenlaista harjoittelua ympäri vuoden, vaikka kisakauden pääpaino onkin talvella. Mäkihyppääminen vaatii monenlaista taitoa ja esimerkiksi kehon hallinta on oltava huipussa menestyäkseen kansainvälisellä tasolla.

Terveyden kannalta hyvä kunto ja kestävyys ovat hyviä asioita ja sama pätee tietenkin mäkihypyssäkin. Lajiharjoittelussa tärkeätä on kuitenkin tasapaino, keskivartalon hallinta ja koko kehon hallittu koordinointi. Junioreista asti treenaamisessa keskitytään kestävyyttä enemmän kehon koordinointiin ja hallintaan – kestävyys ja hyvä kunto kehittyvät samalla helposti sivutuotteena.

Erilaisten lihaskuntoharjoitteiden avulla vahvistetaan esimerkiksi keskivartalon hallintaa. Hyppyjä, ponnistuksia ja oikeaoppisia kaatumisia on myös helppo harjoitella ympäri vuoden, kesälläkin. Hyppyjä voidaan tehdä esimerkiksi kahdella jalalla trampoliinilla tai yhdellä jalalla lisäpainotanko hartioilla tehostamassa treeniä.

Hyppyjen lisäksi erilaiset kierähdyksen ja kuperkeikat ovat mäkihyppääjille hyödyllisiä taitoja. Ne opettavat samalla oikeaoppista kaatumista, mutta tehostavat myös kehonhallintaa. Lisäksi tasapaino on mäkihyppääjille tärkeä taito, joten myös sitä voidaan harjoittaa kesälläkin helposti missä tahansa. Esimerkiksi erilaiset tasapainoilulaudat tai jumppapallot ovat hyviä apuvälineitä tasapainokoordinaation kehittämiseen.

Mäenlasku kesällä

Aikaisemmin mäenlaskun kesällä oli huomattavasti haastavampaa. Jotkut innokkaat saattoivat harjoittaa lajia hyppäämällä korkealta esimerkiksi sahanpurukasaan tai muuhun pehmeään alustaan. Myös korkeushyppyä tai pituushyppyä saatettiin käyttää ponnistusvoimaa ylläpitävänä harjoitteena kesäkaudella. Nykyisin mäkirakenteiden kehittymisen myötä mäkihyppääminen kesällä ei ole enää mikään ihme vaan normaalikäytäntö.

Hyppyrimäkien ladut valmistetaan usein teräskourusta ja alastulomäki muovitetaan. Näin ollen kesälläkin voidaan hypätä mäkeä samaan tapaan kuin talvellakin. Toki silloin olosuhteet ovat erilaiset ja mäen ominaisuudetkin eroavat talvikaudesta. Jäinen latu luistaa kovempaa, joten kesäkaudella laskunopeudet ovat hieman hitaammat.

Kesäkaudella myös pukeutuminen on huomioitava toisella tavalla. Mäkihyppääjillä on käytössään sama puku kesällä ja talvella sen lento-ominaisuuksien johdosta. Talvella alle puetaan riittävästi aluskerroksia, kesällä aluskerroksia ei tarvita. Mäkihyppääjien tulee muistaa juoda riittävästi kesäkaudella hypätessään, sillä lämpö on luonnollisestikin talvikautta korkeampi ja paahteinen aurinko saattaa yllättää tiiviissä mäkihyppyasussa olevan henkilön.

Kesäkaudella järjestetään myös kilpailuja

Kesäkaudella kilpaillaan sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Suomessa kesäkauden kisat jäävät usein valtamedioissa melko pienelle huomiolle. Ulkomaillakaan kisojen merkitys ei ole niin suuri kuin talvikisojen – ainakaan pohjoisissa maissa, joissa lumi ja talvikausi ovat perinteisesti olleet tärkeitä mäkihypylle.

Kisoja kuitenkin järjestetään ja mäkihyppääjät osallistuvat niihin mielellään. Nimitys kesäkausi on kuitenkin hieman hämäävä, sillä esimerkiksi SM-kilpailut käydään yleensä syyskuun lopussa tai lokakuun alussa. Keskikesällä riittää niin paljon muita tapahtumia ja säät ovat liian kuumat, joten kesäkauden SM-mittelöt taistellaan mukavissa syyssäissä. Kesäkauden SM-kilpailut toimivat myös hyvänä kimmokkeena tulevalle talvikaudelle – niitä voidaan pitää eräänlaisina kenraaliharjoituksina.

Kansainvälisellä tasolla hypättävä mäkihypyn kesä-GP eli kesäkauden Maailman Cup alkaa jo yleensä heinäkuussa. Kisoja on kuitenkin kesäkaudella talvikautta harvemmin. Kansainvälisissä kisoissa kesäkisat ovat talvikautta valmistelevia muidenkin kuin urheilijoiden kannalta, sillä silloin testataan mahdolliset sääntömuutokset tulevaa talvikautta varten. Kesän MC-kilpailuja on järjestetty vuodesta 1994 lähtien eli reilut parikymmentä vuotta. Vain kuutena vuotena Maailman Cupin voittaja on ollut sama sekä kesällä että talvella.

Mäkihypyn kesäiset SM-kisat vielä harvinaista herkkua

Suomessa kesäkisoja on mäkihypyssä järjestetty erittäin vähän. Ensimmäisen kerran Kesä-SM miteltiin vuonna 2006 ja tuolloin suurmäen voitti Matti Hautamäki. Sittemmin kisat on järjestetty vuosina 2014 (voittajana Sami Niemi), 2015 (voittajana Janne Ahonen), 2016 (voittajana jälleen Janne Ahonen) ja tuoreimpana vuonna 2017 (voittajana Ville Larinto).

Jos verrataan talvikauden SM-kilpailuihin, Suomessa kesän SM-kilpailujen merkitys on marginaalinen. Talvella mäkihypyn SM-mittelöitä on järjestetty vuodesta 1914 lähtien. Taukoa talvikisojen järjestämisessä on ollut vain vuonna 1918 ja lisäksi muutamia kisataukoja 1980- ja 1990-luvuilla.

Naisille kesä SM-kilpailut on järjestetty vasta kahdesti, 2016 ja 2017. Mutta naisten talvikauden SM-kilpailujen historia ei ole paljon pidempi, sillä niitä on järjestetty vasta kolmesti vuosina 2011, 2013 ja 2017.