Tervetuloa mäkihypystä ja yhdistetystä kertovalle sivustolle! Tällä sivustolla opit paljon uutta yllä mainituista lajeista suomalaisten näkökulmasta – jatka siis lukemista.
Maamme on tuottanut monia lahjakkaita mäkihyppääjiä ja yhdistetyn hiihtäjiä, joista moni on yltänyt maailmanmestaruus-, maailmancup- sekä maailmanennätystasolle. Tunnetuimpia mäkihyppääjiä Suomessa ovat legendaarinen Matti Nykänen ja kaksinkertainen maailmanmestari Janne Ahonen. Tunnetuimpia yhdistetyn hiihtäjiä ovat muun muassa Heikki Hasu, Hannu Manninen ja Samppa Lajunen.
Mäkihyppy ja yhdistetty hiihto ovat pitkään olleet lajeja, joissa suomalaiset ovat menestyneet erityisen hyvin. Erityisesti mäkihypyn puolella Suomi on tuottanut monta lahjakasta hyppääjää, jotka ovat tuoneet tullessaan monia kultamitaleja maahamme. Viime aikoina menestys on kuitenkin hiipunut ja moni miettii, onko Suomen kulta-aika mäkihypyssä ja yhdistetyssä loppumassa?
Opiskelumahdollisuuksia ja seuroja
Suomessa mäkihypyn ja yhdistetyn huippu-urheilua johtaa Suomen Hiihtoliitto, jonka alla toimii neljä valmennusryhmää eli maajoukkuetta. Lajeissa lahjakkaat pääsevät valmennukseen kuuluessaan erilaisiin seuroihin tai muuten harrastaessaan lajia. Kaikkien ammattitason urheilijoiden on kuuluttava johonkin seuraan. Seuroja ovat esimerkiksi FinnJumping Ry, Lapin Hiihto ty, Ounasvaaran Hiihtoseura, Urheiluseura Rovaniemen Lappi ry sekä monia muita maanlaajuisesti levittäytyneitä nimiä.
Lajeja pääsee harjoittelemaan esimerkiksi Ounasvaaralla sijaitsevalla Santasportin Lapin Urheiluopistolla, joka tarjoaa mäkihypyn ja yhdistetyn harjoitteluun monipuoliset mahdollisuudet. Mäkikeskuksessa on monia erikokoisia hyppyrimäkiä ja Santasportin tiloista löytyy oheisharjoitteluun tarvittava, kuten suksien huoltotila. Keskus järjestää myös koulutusohjelmaa, jossa lajien valmentajia ja ohjaajia koulutetaan, mutta jossa voi myös hakeutua tekniikka- ja voitelukoulutukseen. Valmentamisesta ammattia suunnittelevat voivat hakeutua Lapin Urheiluopiston järjestämään Valmentajan ammattitutkinnon koulutusohjelmaan.
Suomessa mäkihypyn huippu-urheilua johtaa Hiihtoliitto, jonka alla toimii neljä valmennusryhmää eli maajoukkuetta.
Mäkihypyn maajoukkue kaudella 2017/2018
Mäkihypyn maajoukkueessa kaudella 2017/18 on yhteensä 9 urheilijaa. A-joukkuestatuksen kanssa joukkueessa ovat Antti Aalto Kiteen Urheilijoita, Ahonen Janne Lahden Hiihtoseurasta, Larinto Ville Lahden Hiihtoseurasta sekä Määttä Jarkko Kainuun Hiihtoseurasta. Heidän kanssaan harjoittelevat Alamommo Andreas Ounavaaran Hiihtoseurasta, Asikainen Lauri Kuusamon Erä-Veikoista, Korhonen Janne Lieksan Hiihtoseurasta, Kytöaho Niko Ounasvaaran hiihtoseurasta sekä Nousiainen Eetu Puijon Hiihtoseurasta. Päävalmentajana toimii Andreas Mitter ja kakkosvalmentajana työskentelee Lauri Hakola.
Naisten maajoukkueesta löytyy tällä hetkellä vain yksi hyppääjä, Julia Kykkänen Lahden Hiihtoseurasta. Laatu korvaa määrään ja Kykkänen on ollut pitkään Suomen naismäkihypyn keulakuvana.
Kykkänen, kuten moni muukin, saa apurahaa opetusministeriön veikkausvoittorahoista. Apuraha myönnetään vain kansainvälisissä arvokilpailuissa tai vastaavissa menestyneille urheilijoille, joissa ministeriö näkee mitalipotentiaalia tuleville vuosille. Apurahan suuruus on maksimissaan 10 000 euroa, mutta myös pienempiä summia myönnetään, kuten Kykkäselle kaudelle 2017-2018.
Apurahan jäädessä pieneksi on urheilijoiden tehtävä urheiluammattinsa ohella myös muita töitä rahoittaakseen kilpailemisensa sekä harjoittelemisensa. Rahaa kuluu myös kulkemiseen sekä kisavarusteisiin, jotka urheilijan täytyy maksaa joko apurahasta tai omasta pussista.
Yhdistetyn maajoukkue kaudella 2017/2018
Yhdistetyn maajoukkueessa kaudella 2017/2018 on kuusi jäsentä: Herolat Ilkka ja Matti Puijon Hiihtoseurasta, Hirvonen Eero Jyväskylän Hiihtoseurasta, Manninen Hannu Ounasvaaran Hiihtoseurasta, Mutru Leevi Lahden Hiihtoseurasta sekä Mähiahon Arttu Kainuun Hiihtoseurasta. Joukkuetta valmentaa päävalmentajana Petter Kukkonen.
Yhdistetyssä on myös nuorten MM-ryhmä kaudella 2017/2018, johon kuuluu 8 nuorta ammattilaista. Tätä ryhmää valmentaa Antti Kuisma.
Huippuaika on jo ohitse?
Jotkut ovat sitä mieltä, että Suomen mäkihypyn ja yhdistetyn kultakausi on jo hiipumassa, sillä mitaleja viimevuosien kisoista ei ole Suomelle ropissut yhtä runsaasti kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten Matti Nykäsen kaudella.
YLE Urheilun asiantuntija Jari Pelkosen mukaan jo vuonna 2010 oli selvää, että järjestelmämme ei ole onnistunut tuottamaan uusia huippuhiihtäjiä tai hyppääjiä ja maamme taso on erittäin kapea. Pelkonen uumoilee, että on aika analysoida molemmissa lajeissa suomalaista kehitystä ja etenemistä tulevaisuudessa nuorten kanssa, jotta voitaisiin turvata lajin tulevaisuus parhaalla mahdollisella tavalla.
Taitotason tippuminen saattaa olla osaksi myös seurojen syytä, jotka eivät ehkä vastaa tarpeeksi hyvin omalla tahollaan jäseniensä valmentamisesta tai rekrytoinnista, jolloin hyvien ja lahjakkaiden hyppääjien taito saattaa jäädä turhan hiomattomaksi. Vuonna 2010 nuorten kisoissa taitotaso oli samaa kuin aikuistenkin, joka antoi katsauksen tulevaisuuden kisoihin. Pelkosen mielestä Suomi on jäänyt lajikehityksessä jälkeen muista maista ja tilanne oli vuonna 2010 varsin heikko verrattuna muihin maihin.
Kyseessä ei kuitenkaan hänen mielestään ole pelkkä päävalmentajakysymys, vaan koko kentässä on parantamisen varaa. Valmennusjärjestelmässä täytyy hänen mukaansa katsoa tarkkaan, miten sitä voitaisiin uudistaa ja mitä voitaisiin tehdä, jotta päästäisiin jälleen edellisenkaltaisiin tuloksiin. Tärkeintä Pelkosen mielestä on toimia nopeasti, jotta tulevaisuus olisi turvattu. Onko hänen ohjeistaan otettu vaaria, sen tulemme näkemään lähikausina varmasti. Pelkonen painotti, että tämä on tulevaisuuskysymys, eikä pelkästään muutamaa lähivuotta koskeva ongelma.
Suomalainen innovaatio auttaa täsmäharjoittelussa
Muutama vuosi sitten vuonna 2008 suomalaiset tutkijat Tuukka Nieminen ja Timo Tarhasaari keksivät tavan valmistaa älymono, joka mittaa muun muassa hypyn ajoitusta ja jalan potkua. Innovaatiosta innostuivat muun muassa Suomen Hiihtoliitto, Jalas, Jyväskylän Yliopiston liikuntabiologian laitos ja moni muu. Yhdessä tuotettiin älymono, jota edelleen käytetään erityisesti harjoituksissa. Mono auttaa harjoittelemaan juuri tiettyjä kompastuksen paikkoja, kuten oikeaa ponnistuspaikkaa ja muuta vastaavaa. Myös kansainvälinen hiihtoliitto FIS kiinnostui innovaatiosta, sillä se mittaa hyppyä paljon tarkemmin kuin epävarmaksi mittaussysteemiksi mielletty videomittaus.